perjantai 28. kesäkuuta 2013

Jatkoa edelliseen

En tiedä mihin Suomi on menossa mutta, huolestuttavalta näyttää.
Kielletään kaikki ja piilotetaan kaikki, mutta silti koko ajan joutuu lukemaan lehdistä, että taas nuori...

Ennen ei ollut ongelmaa mainostaa kaljaa ja tupakkaa joka toinen tienvarsi mainos mainosti kaljaa. Lasten ohjelmissa opetettiin että vanhempia kunnioitetaan ei enään lasten ohjelmassa näkyy ase ja hirveä haloo eikö tässä tilanteessa olisi ollut vain yksi ratkaisu kertoa aseiden vaarasta, ei ilmeisesti.

Mitä enemmän piilotetaan sitä enemmän nuoret kokeilevat. On myös hupaisa huomata että, kuinka paljon nykyään alaikäeiset änkevät baareihin monesti jonkun pojan kolliaisen tapaa snägäri jonossa joka kailottaa kovaan ääneen kuinka oli kivaa ja kuinka hän on vasta 17.

Ehkä jos piilotamme koulut niintäkin tulee haluttavampia, epäilen suuresti.

Tehdäänpä sitten pornosta laitonta koska, se väärentää niin kauhiasti nuorten kuvaa välittämisestä ja antaa väärän kuvan seksistä. Voi herran jumala kohta kymmeniä nuoria on nuorisokodeissa tai nuorisovankilassa koska, he halusivat katsoa pornoa. 

Mitäköhän vielä olisi kiellettävissä? 
En usko että meillä on kohta mitään kiellettävää. Minä kun olin nuorempi vanhemmat varoittivat ja isä oli hyvä varoittava esimerkki. kokeilin alkoholia kun olin vasta 13 mutta, join liikaa ja siinähä sitten oksennettiin mutta, sen jälkeen kokeilin uudestaan vasta 18 vuotiaana ja kappas osasin käyttää alkoholia. Menetin neitsyyteni 14 vuotiaana omasta tahdostani.

Olen tehnyt yhden abortin nuorena ja pystyin puhumaan näistä asioista äidilleni ja hän oli tukenani. Silti en ole ollut mikään angstinen vaikea teini.
Miettikää miten kohtelette vanhempianne. 

Jos en olisi ollut äidille loppupeleissä prinsessa en varmaan olisi saanut tukea enkä varmaan olisi kaltaiseni. Hyvin iso osa ihmisistä sanovat kumpa.
Miksei voi?

Ja se millaisen kuvan romanttiset elokuvat antavat?
Sellaisen millaisia ihmisten pitäisi olla, miten rakastaa toista ja miten näyttää tunteensa. Nyt kuitenkin ollaan vain huolissaan eikä nähdä kolikon toista puolta. Kuinka se onkaan niin julmaa kuinka kolikko putoaa ja näyttää vain klaavaa vaikka totuudessa on 50/50 todennäköisyys on olemassa.

Ja vielä opettajien valta...Eikö enään koulussa opeteta käytöstapoja?Nykyään opettaja ei voi poistaa häiriköivää oppilasta vaan joutuu keskeyttämään opetuksen ja jankuttamaan niin kauan kunnes oppilas poistuu tai on hiljaa. Missä järki? Miten voi olla niin, että he jotka ovat tulleet oppimaan jäävät häirikön takia vaille opetusta. Miten voi olla mahdollista että hitaasti oppivat eibät voi mennä tukiopetukseen koska sinne siirretään häiriköt? Onko kohta enään murto-osa oppilaita joilla on hyvät koulun paperit. Mihin muut menevät työskentelemään.


En ymmärrä miten ihminen voi olla niin sokea ettei näe mihin suuntaan ollaan tällä menolla menossa?

torstai 27. kesäkuuta 2013

Teoria Väkivaltaisten pelien yms. vaikutuksesta nuoriin

Elikkäs päätin kirjoittaa teoriani väkivaltaisten pelien ja elokuvien vaikutuksesta nuoriin.

Koska olen vielä hyvinkin nuori niin muistan nuoruuteni hyvin.
Siihen kuului paljon pelien peluuta ja elokuvia enkä itse ole millään tavalla väkivaltainen tai syrjäytynyt.

Olen miettinyt asiaa moneen kertaan ja olen tullut tulokseen ettei peleillä tai elokuvilla oli minkäänlaista vaikutusta vaan vanhemmilla.

Vanhemmilla on kaikista suurin vaikutus lapseen eli jos antaisin lapsen juosta ulkona selviytymään itse kiusaajista tai en puuttuisi hänen kiusaamiseen ja puhuisin kuinka maailma on niin kovin julma. Millainen kuva tulisi vanhemmat selkeästi eivät välitä joten saatan muuttua kylmäksi kiusaaminen on okei.
Kuulostaa tietysti aika karulta mutta näin minä sen näen.

Minun lapsuudessa minua kiusattiin josta tulin vahvemmaksi en yksinäiseksi tai syrjäytyneeksi ja tästä voin oikeastaan vain kiittää omaa päätäni.
Minä olen pelannut pelejä varmaan 14 vuotiaasta asti, Olen katsonut elokuvia saman verran.

Oikeastaan luulen, että oman äidin ansiosta minusta tuli rehellinen, sosiaalinen ja ystävällinen. Osan asioista olen oppinut itse esim. en oleta kenestäkään mitään. Äitini aina komensi ilmoittamaan mihin menen ja monelta tulen enkä nähnyt tätä millään tavalla ongelmana vaan velvollisuutena. Voin myöntää olen toheltanut kokeillut alkoholia tupakkaa hyvinkin nuorena mutta, aina ilmoitin missä menen.

Minulla oli kotona kotityöt ja tein ne tottakai välillä valitin...
Isäni ryyppäsi joten en oikeastaan voi kittää häntä muusta kuin siitä, että en halua olla kuin hän ja että minusta tuli ihmisenä paljon vahvempi ja ehkä hän on omalla tavallaan vaikuttanut siihen että, osaan tulkita ihmisiä yllättävän hyvin. Hän ei ollut kuin 6 aktiivista vuotta nykyään asuu niin kaukana, että ainoastaan kerran vuodessa nähdään. Joskus toivoin että, hän olisi kuollut koska, kasvoin aikuiseksi liian varhain. Aloin maksamaan laskuni ja ajokoulut ja vaatteeni jo 17 vuotiaana.

Toivon toisinaan että vielä 11-15 vuotiaana olisin voinut leikkiä pihalla ja leikkiä leluilla ja olla LAPSI.

Joten näiden kokemusten perusteella vanhemmalla on suurempi vaikutus kuin kenelläkään muulla.

Eihän kukaan ota koiraa jollei oli sille aikaa. Pitää viedä ulos, pitää kouluttaa, pitää olla aikaa....
Pientä lasta "koulutetaan" samalla tavalla väkivalta ei saa olla ratkaisu jos lapsi ei opi sama pätee koiraan, tällä tavoin koirasta vain tulee agressiivinen ja luultavasti vainoharhainen ihmisiä kohtaan sama lapsessa.

Ei tarvitse lahjoa kumpaakaan namuilla vaan kehuilla kumpaakaan ei lyödä vaan torutaan.

Säännöt eivät ole julmuutta vaan välittämistä. Kukaan ei halua olla huolissaan tai vainoharhainen. En ole elänyt kuplassa vaan yksinkertaisten sääntöjen kanssa ja olen tyytyväinen enkä kadu.

Eikö vanhempia uskalleta syyttää vai ovatko pelit syy nuorten käyttäytymiseen?


maanantai 24. kesäkuuta 2013

Minä



Olen piirtäjä, ajattelija sekä mieteskelijä. Leffojen ja pelien ihannoija.
En oleta mitään. Jaanu mielelläni ajatuksia aiheesta kuin aiheesta. 
Olen suurimmaksi osaksi hyvinkin tyytyväinen ja jaksan hymyillä.
Tykkään kuunnnella muiden mielipiteitä ja kertoa omani.

Olen myös aktiivinen pelaaja (tietokone ja konsolina toimii ps3)
Minulla ei ole tiettyä kategoriaa pelien suhteen vaan pelaan lähinnä pelejä missä on paljon sisältöä ja pelaamista.
On myös pelejä mitkä toimivat pelkästään agression purkuna mutten koskaan ala raivoamaan peleissä, koska se on vain peli ja yleensä on hyvinkin viihdyttävää kuunnella kun toiset pelaajat pelaavat niin tosissaan ja huutavat naamapunaisina toisilleen.

Rakastan myös elokuvia eikä niilläkään ole kategoriaa vaan fiiliksen mukaan.
Pidän elokuvista ja niiden katsomisesta. Minulle jopa riittää että elokuvassa on hyvät hahmot, vaikka hieno puvustus tai niin huono, että se alkaa naurattaa. Tällä hetkellä on vain kaksi elokuvaa mitkä eivät säväyttäneet millään ja jopa jouduin lopettamaan.

Nyt rupeaa ajatus niin tökkimään että taidankin päättä tarinointini tähän...